OULU KV - Iloisen koiran näyttely 13.8.2016

Viime viikonloppuna kävimme pitkästä aikaa näyttelyssä. Suunnittelin jo kesän alussa, että kävisimme ainakin yhdessä näyttelyssä koko porukalla. Tarkoituksena hakea harraste-H:t Arwenille ja Galalle ja tietysti kokeilla Monan ja Lexien kanssa, josko ERI-polku aukeaisi. Viime kerroilla oli aika haastavaa. / Last weekend it was a show time. I planned in the beginning of this summer that we will attend in one show with the whole group. Arwen and Gala needs those hobby-H's for agility, and of course I have to try to get ERI with Mona and Lexie, if our ERI path could open up. Recently it has been quite challenging.

Oulu KV eli Iloisen koiran näyttely järjestettiin Oulun Äimäraution raviradalla. Olin edellisenä iltana ollut pystyttämässä kehiä ja purkamassa palkintoja. Näyttelyn tekivät paikalliset koirayhdistykset yhdessä, joten senkin takia oli tärkeää mennä maksamaan kannatusmaksu. / Oulu INT aka Joyful Dog's show was held in Oulu Äimärautio racetrack. The previous night I had been there putting it together and dismantling prize boxes. The show is made with local dog associations together, so it was important to go and attend to it.

Lauantaiaamu aukesi kauniisti vesisateisena ja synkkänä. Tiesin, että tästä ei tule kyllä kesää, mutta sinne me suuntasimme Petrin kanssa ja mietimme, onko tässä järkeä. Uutiset Shetlanninlammaskoirien erikoisnäyttelystä Helsingistä olivat samanmoiset. Vesisade oli molemmissa läsnä ja vahvasti. Saavuimme näyttelypaikalle melko hyvissä ajoin ja haimme teltallemme sopivan paikan läheltä kehäämme. Petri laittoi teltan pystyyn sateen piiskatessa meitä ja tavaroitamme. Tunnelma oli todella kostea... / Saturday morning opened up beautifully rainy and gloomy. I knew right there that show won't be a picnic, but there we headed with Petri and on the way we wondered whether this makes sense or not. News from Shetland Sheepdog Specialty show in Helsinki were similar ones. Rain was present strongly in both. We arrived at the show place pretty early, and we searched for a suitable place for out tent near our ring. Petri put the tent up as the rain was whipping us and our gear. The atmosphere was really moist ...

Tuomarina toimi Igoris Zizevskis. Harmitti hieman, että viikolla tapahtui tuomarivaihdos juuri kehässämme, mutta tällä mentiin. Se on pelin henki. Mona oli hieman luimuna vesisateesta ja ei todellakaan tehnyt parastaan. Tuloksena oli EH. Koska ERI-tuloksia ei tästä kehästä tullut neljää, kaikki ERI:t ja EH:t pääsivät vielä kerran pyörähtämään kilpaluokassa. Oli hirveä odottaa vesisateessa kilpakehää. Tuuli piiskasi vettä melkein vaakasuorana päällemme, ja kastuimme hiljalleen ihoa myöten. Tulosta ei kilpakehästä tullut, joten juoksin Monan kauhealla vauhdilla takaisin telttaan. / Our judge was Igoris Zizevskis. I was a little bit annoyed that there was a change of judge in our ring. But it is the spirit of the game. Mona was a little annoyed of the rain and do not really do her best. The result was very good aka EH. Because there were not enough ERI results, all the ERI's and EH's were called in the competing ring. It was terrible to wait for it in the rain. The wind whipped the water from almost horizontal upon us, and slowly we got wet all the way down. We just went for a spin in there and after that I ran with terrible pace back to the tent with Mona.

Tässä täytyy sanoa, että onneksi Petri oli pyytänyt Maiju Mertalan ketyksemme tuuraamaan, jos en ehdi nakata Monaa telttaan ajoissa. Petri ja Maiju menivät etukäteen hakemaan trikkityttömme kehään ja lennosta annoin Maijulle näyttelytaluttimeni. Tässä vaiheessa sattui jokin ihmeellinen sekaannus, koska ajattelin, että minulla olisi enemmän aikaa ennen kehää, mutta näin ei ollut. Maiju ja Petri kierrättivät koiramme kehässä alkupyörähdyksessä. Onneksi se meni hyvin, ja tämä mokailuni ei kostautunut minulle. / Here I must say that, fortunately, Petri had asked Maiju Mertala to fill in, if I do not have time to toss Mona to the tent in time. Petri and Maiju went to get our tricolor girls into the ring and I gave Maiju my show leash. At this point occurred one of the marvelous confusions, because I thought that I had more time before the ring, but it was not the case. Maiju and Petri rotated the dogs in the ring in the first showing. Fortunately, it went very well, and this didn't backfire for me.

Petri ja Arwen menivät yksilöimään ekana. Petri pääsi kokeilemaan oikeaa näyttelyä ensimmäistä kertaa, ja täytyy sanoa, että mätsärit kutsuvat enemmän tätä paria eli harjoittelua tarvitaan. Petri ja Arwen olivat molemmat sateesta ns. ahdistuneita ja tulos oli sen mukainen - EH. Pian pääsimme Lexien kanssa lentämään kehään. Vettä satoi yhä enemmän ja enemmän. Onneksi Lexie on viilipytty kaikessa tällaisessa ja pyörähdyksemme meni loistavasti. Tuloksena ERI. Tässä välissä juoksin Lexien sylissäni takaisin telttaan. Neiti piti saada lämpimäksi ja kuivaksi, joten pyyhin tassut ja harjasin turkin ilmavammaksi. Odottelimme teltassamme sateensuojassa kilpaluokkaa. / Petri and Arwen went to their invidual showing first. Petri got to test the showing for the first time, and I must say that we need lots of match show's ie. training is needed. Petri and Arwen were stressed out of the rain and the result was in accordance with it - EH. Soon, we were able to fly into the ring with Lexie. It was raining more and more. Fortunately, Lexie is always so calm in the ring and it went brilliantly. The result was ERI. In the meantime, I ran back to the tent Lexie in my arms. I had to get her warm and dry, so wiped her paws dry and brushed her coat airy. We waited for the competing class in our tent.

Kilpaluokka alkoi ja siellä seisoimme taas vesisateen piiskaamana. Lexie seisoi nätisti paikallaan asennossa. Tuomari kävi usein luonamme ja katseli meitä tarkasti. Pian hän aloitti sijoittamisen. Kun lopussa hän huusi, että toinen kohdallamme, olin ihmeissäni. Mitä! Mekö sijoituimme toisiksi! Pian kuulin kehäsihteerin huutavan, että AVK 2. ja SA. Olin innoissani! Pääsisin PN-kehään! / Competing class began, and we stood there while the rain was whipping us. Lexie stood neatly in her position. The referee often went to stay with us and watched us closely. Soon, he began to put us in order. When he cried at second to us, I was amazed. What! He placed us second! Soon I heard the ring secretary shouting to us that we were AVK 2nd and got SA. I was thrilled! PN ring was calling us!

Juoksin tässä välissä Hennan ja Maijun telttaan kuivaamaan Lexien ja hieman harjailemaan neitoa. Olin iloinen, vaikka olin luihin ja ytimiin asti märkä. Jotenkin en vain välittänyt vesisateesta. Pian PN-kehä alkoi ja siellä seisoimme jälleen rivissä. Tuomari kävi usein luonamme, juoksutti meitä kehässä tiuhasti ympäri. Hän kävi usein luonamme ja tutkimassa meitä. Kun tuomari huusi 3. kohdallemme, olin ihmeissäni! Mitä!?! Kolmas? Sinne kävelimme kolmenneksi ja saimme vara-SERTin kouraamme. Kiitin tuomaria tästä, ja siellä seisoimme. Oli hilkulla serti, mutta ehkä jo ensi kerralla! Lexie oli loistava ja kulki hienosti! / I ran to Henna's and Maiju's tent to get a little bit dry and to brush Lexie. I was happy, even though I was wet to the bone. Somehow I just didn't seem to mind the rain. Soon PN ring started and there we stood in a row. The referee often went to stay with us, runned us around the ring many times. He often went to stay with us and study us. When the judge cried 3rd to me, I was amazed! What!?! Third? There walked on our place 3 rd and we got res-CC to my hand. I thanked the judge of this, and there we stood. The certificate was close, but perhaps on the next time! Lexie was great and did well!

Pitkästä aikaa, Velho! / Long time no see, Velho!

Kävimme mutkan Raumalla Agipitsissä 22. - 24.7.2016. Samalla meille aukeni mahdollisuus nähdä kasvattimme Elentarion Legolas eli Velho ja hänen omistajansa Piia. Olin odottanut kauan tätä näkemistä, koska viime kerrasta oli kauan aikaa. / We went to Rauma for Agipitsi agility competition at 22nd - 24th of July. At the same time we had the opportunity to see a puppy from our Alfa litter - Elentarion Legolas aka Velho and his owner Piia. I had waited a long time to see him.


Piia ja Velho - Mitä heille kuuluu? - How are they doing?

Velho muutti tosiaan aikoinaan Raumalle Petrin serkun Piian luokse. Pia on ottanut Velhon omaksi mussukakseen, ja huolehtii hänestä erinomaisesti. Velho on kokenut myös elämänsä alkumatkalla paljon, ja kuten toinen kasvattimme Himppu, saa myös Velho kiittää, että hänellä on näin huolehtivainen ja tarkka omistaja. / Indeed, Velho moved to Rauma to live with Petris cousin Piia. Pia took Velho her own, and has taken very good care of him. Velho has also experienced a lot in his early life, and like another puppy from the same litter, Himppu, may also thank, that he has so caring owner.

        

Velhosta oli kasvanut komea poika - ei turhan iso eikä turhan pienikään. Karva on pitkää ja tuuheaa. Velho liikkuu kauniisti joustavin ja sulavin askelin. Kokonaisuudessaan kohtuullisen sopusuhtainen olemus. Pää on kaunislinjainen ja siro, joten kauneutta eli komeutta koiruudesta löytyy. Sitä täydentävät upeasti ne kirkkaansiniset silmät, jotka tällä pojalla on. / Velho has grown out to be a handsome boy - not too big and not too small either. The coat is long and dense. Velho moves beautifully with the most flexible and smoothest steps. All in all, he has a reasonably well-proportioned appearance. The head has beautiful lines and is graceful, so there is a lot of beauty and splendor found. All this is complemented wonderfully with those bright blue eyes this boy has.

    

Kun Velho kuuli äänemme pihalta, se juosta sinkaisi luoksemme ja hyppäsi melkein autoon sisälle ja syliini. Ilmeisesti minut tunnettiin vielä hyvin. Siten Velhosta voisi sanoa, että se on todella ystävällinen, valpas ja aktiivinen kaveri. Piia on tärkeä osa Velhon elämää, joten häntä poika totteli ja kuunteli aina. Agilitykilpailuissa Velho meni mielellään silitettäväksi ja rapsutettavaksi, mutta kuten Gala, piti etäisyyden aina halutessaan. Väri Velholla on hopeansininen, laikkuja siellä täällä sopusuhtaisesti. Ehkä yksi hieman turhan suuri mustahko marmoriläikkä sivulla, mutta yleissävyn voi sanoa olevan sininen. / When Velho heard my voice from the garden, he ran fast to me and almost jumped into the car and into my arms. Apparently, he knew my voice well. Thus, you might say that Velho is really friendly, alert and active guy. Piia is an important part of the Velhos life, so he obeyed and listened to her at all times. At the agility competition Velho went willingly to people and let them brush him, but like Gala, held a distance whenever he wanted. Velho has a silvery blue coat, splashed with black here and there harmoniously. Perhaps one slightly too large blackish splash on one side, but the general tone blue.

Velhoa oli ihana seurata tyttöjemme kanssa tolskaamassa. Koska neitimme ovat ns. tyttökerhoilijoita, poikaa ei aina oikein mielellään päästetty viereen, mutta kyllä aina ajoittain leikkiä syntyi, kun yhdessä pihalla tolskattiin. Hieman tosin hammaskaluston vertailuksi se meinasi ajoittain mennä. Toivottavasti Velho ei tytöistä kovasti pahoittanut mieltään. Muistan, kuinka Velho oli niin paita ja peppu Galan kanssa aikoinaan. / It was wonderful to follow Velhos behavior around our girls playing. Since our girls are known to team up, boys are not always permitted around them, but there were some playing in the yard occasionally. However, there were some comparison of dental equipment time to time. Hopefully, Velho didn't get too sad. I remember how Velho was so thick as thieves with Gala once.