Vaikka on syksy, on kevättä rinnassa - Even though it's autumn time, we have springtime in our minds

Niin se vain menee, vaikka on syksy, keväiset asiat pyörivät mielessä. Isoin uutinenhan on, että Lexie päätti aloittaa juoksunsa nyt - kuukautta aikaisemmin kuin olisi pitänyt. Onneksi olin varautunut hieman tähän, mutta isona yllärinä se läpsähti naamaa vasten. Kaikki järjestelyt piti sitten saattaa loppuun vauhdilla.

That's how it goes, even though it is autumn, the springtime occupies my mind. The biggest thing is that Lexie decided to start her heat now - a month earlier than she should have. Fortunately, I was prepared for this a little bit, but it truly hit me hard without any warning. All arrangements had to complete with haste.


Agilitystä - Agility

Agilityä olemme normaaliin tapaan harjoitelleet sunnuntaisin ja maanantaisin. Viivin kanssa menemme jo kuin unelma (tai ainakin minä ajattelen niin). Keppien nurja puoli on edelleen vielä treenattava kuntoon, mutta muuten meillä luistaa asiat hyvin. Lexien kanssa kontaktit menivät hukkaan viime hallikaudella, joten ehkäpä tämä tauko tekee nyt hyvää, että unohdamme ne kokemuksemme kauheuksineen ja pääsemme eteenpäin harrastuksessamme pentujen jälkeen. Lähdemmehän me ensi kuussa taas perinteiselle agilityleirille Ruotsiin. Nyt Viivikin pääsee mukaan, vaikkakin Lexie vain treenaa ohjatusti. Tosin olen pienten lintujen kuullut laulavan, että Petrikin ehkä innostuisi agilityä kokeilemaan siellä, jos hyvä opettaja löytyy.

We have been training as usual on Sundays and Mondays. Viivi runs the track like a dream (or at least I think so). Wrong side of the sticks still will remains as our weak spot, but everything else goes pretty well. With Lexie we sing a different song. The contacts are our weak spots because of those flyings from swing, so maybe this break is now doing good. We forget the horrors she experienced, and we can move forward in our hobby after puppies. We are still going to the traditional agility camp in Sweden. Now Viivi can come too, though Lexie only trains under trainer. However, I have heard the small birds sing, that Petri might be wanting to try out agility out there, if he has a good teacher.

Agilitykisojakin olemme harrastaneet muutaman kerran. Kävimme Viivin kanssa yrittämässä viimeistä luvaamme Keminmaalla ja nyt viime viikonloppuna Oulussa. Keminmaalla vaikeudeksi osoittautuivat korkeat hypyt - 40 ja 45 cm - ja pelottavat esteet. OKK:n kisoissa Viivi oli ensimmäisellä radalla ihan hästänä ja toisella tyrin itse ne hommat. Luokkanousu siis odottelee vielä. Olen tosin optimisti, joten kyllä me sertiä saamme vielä juhlia eli nousua kakkosluokkaan.

We have been in agility races with Viivi few times. We went to Kemi and to Oulu to race a bit and try to get our last remaining 0 and ticket to 2nd class. Kemi was the land difficulty and due the high jumps - 40 and 45 cm - and frightening obstacles we were unable to finish. The evidence you can see below. At Oulu on the first track Viivi had no ears and the second track I decided to stop Viivi to do the track the right way. Therefore we are still waiting. I am an optimist though, so yes, we will celebrate the rise to 2nd class sooner or later. 

Muuta mukavaa - Something else 

Kuumin juttuhan meidän kennelissämme on nyt Lexien ensimmäinen pentue ja sen järjestelyt. Nyt tuli niiden kanssa hieman kiire, mutta onneksi ehdimme hoitaa kaiken kuntoon. Aluksi meinasi hieman hengästyttää ja olin aiheissa peruakin koko homman, mutta sitten päätin, että ei mitään. Kyllä me saadaan tämä hoidettua kuntoon. Astinkumppaniksemme olemme valinneet kasvattajamme Lindan avustuksella Vindin eli Eastflash Glamourous Blue Linen. Merleä hakiessamme törmäsimme tähän komistukseen, ja tästä pojasta löysimme mielestämme komean sulhasen Lexielle ja kennelimme ensimmäiselle pentueelle.

The hottest thing in our kennel is now Lexie's first litter and its arrangements. Now we got a little bit busy with it, but luckily we had time take care of everything in order. At first, I almost canceled all, but then I decided that, not this way. Yes, we get it done right. For the male we have chosen with Linda's little help Vind (Eastflash Glamourous Blue Line). We were seeking for a merle and this one we came across with, and we think we found a handsome groom and father to our first litter in kennel Elentarion.

Kävimme tänään Akuutissa progesteronitestissä aamusta, jonka tulokset saamme huomenna puolipäivään mennessä. Iltapäivällä kävimme sitten tarkistuttamassa silmät ja sydämen kantoaikaa ja synnytystä varten. Samalla otimme varorotuksena herpesrokotteenkin, että kaikki mahdolliset haittapuolet olisi karsittu mahdollisimman vähäksi. Nyt siis odottelemme tuloksia ja sitä, milloin starttaan kohti Tukholmaa.

Today we went and took progesteron test at Akuutti this morning. The results we have tomorrow. In the afternoon, we went to Akuutti again and checked up her eyes and heart, before mating and carrying time. At the same time we took the herpes vaccination, to minize all harm that may come or not. So now we are waiting for the results and when to start our trip to Stockholm.

Kävimme vielä tänään ihastelemassa Oulun keskustan "ruusukatua" ja otimme muutaman valokuvankin retkeltämme. / Today went and admired the Oulu City Center and the "Rose street". I took a couple pictures too. (http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ruusut-valtasivat-pakkahuoneenkadun/639815/)

Agilityä Torniossa 3.8.2013

Lauantaina 3.8. lähdimme Viivin kanssa kisaamaan Tornion Koirakerho ry:n järjestämiin agilitykisoihin. Ilmoittauduimme kolmeen lähtöön 1. luokassa. Tuomarimme oli Jarmo Jämsä. Mukaamme lähti kaverimme Suvi Ylisaari koiransa Taiston kanssa.

Kun auto aamulla starttasi kohti pohjoista, mielessämme oli kaikenlaista ja etenkin jännitystä. Tarinoita olin kuullut tämän tuomarin radoista. Osa sanoi, että hirveän vaikeita, osa sanoi, että helppoja ja loput sanoivat, että mielenkiintoisia. Lähde sitten noilla tiedoilla kisaamaan. Kempeleessä aamu oli sumuinen ja usvainen, mutta saavuttuamme Tornioon taivas oli pilvetön ja kisapaikka oli osin tukahduttavan kuuma. Onneksi otimme mukaan sontikan, että saimme koiriemme häkit varjoon sekä paljon vettä juotavaksi.

Kilpailimme nrolla 12 ja luokkamme oli medi 1. Päivän saldo oli seuraava: 1. sija ja luva, 2, sija ja 10 ja lopuksi hylätty.

Niinhän siinä kävi, että päivää eteenpäin mentäessä ilmeisesti ohjaajan kunto laski helteessä niin paljon, että kaksi ensimmäistä rataa meni ihan hyvin, mutta se viimeinen oli sitten varsinainen plörinä. Elämä on, mutta saavutimmepahan sen, mitä haimme, jo heti ensimmäisellä radalla. Seuraavana viikonloppuna olemme menossa Keminmaalle ja toivottavasti saamme ottaa jo sertikuvia! 

Tässä voittajat pokaaleineen, ruusukkeineen ja korokkeellakin!

Viivin kanssa agilityä

Tämän vuoden ensimmäiset agilitykisat järjestettiin Active Dog -areenalla Martinniemessä. Kisojen järjestäjänä oli KAS eli Oulun seudun kennel- ja agilityseura. Ilmoitin Viivin kolmeen kisaan, koska viimeisimmät treenit olivat menneet kohtuullisen hyvin. Luotin tyttöön jo sen verran, että uskoin meihin.

This year's first agility competition was held in Active Dog Arena at Martinniemi. Competition was organized by KAS - Oulu Areas Kennel and Agility Club. I informed us to three races since the last training session had gone reasonably well. I trusted the girl so much that I believed in us.

Kilpailemme 1. luokassa ja medeissä. Kisat jaettiin A-, B- ja C-kisoihin, joista A ja B olivat normaaleja ratoja ja C oli hyppyrata. 

We compete in first class and we are in medium dogs. Competition was divided into A-, B- and C-races, of which A and B were normal tracks, and C was jump track.

A-kisa alkoi klo 9.30 rataan tutustumisella. Mukana oli 14 koirakkoa. Tuloksena oli hylly, koska jostain kummasta syystä hypyt olivatkin ihan outoja Viiville ja sen takia sitten söhläsimme itsemme alussa pipariksi. 

A-race began at 9:30 am. There were 14 dogs. The result was DNQ, because of some reason Viivi thought that the jumps were quite strange and then I messed the beginning by seating Viivi again. We should have taken a runny start, but instead I put her to sit again.

B-kisa alkoi klo 11.30 rataan tutustumisella. Mukana oli 18 koirakkoa. Tuloksena on taas hylly, koska jostain kummasta syystä hypyt pelottivat vieläkin. Lisäksi Viivi päätti hypätä erään hypyn väärään suuntaan.

B-race began at 11.30 am. The result was DNQ, because for some reason again jumps were even more frightening. In addition Viivi decided to jump to a jump to the wrong direction.

C-kisa alkoi klo 13.45 rataan tutustumisella. Mukana oli 13 koirakkoa. Meinasin jo kotiin lähteä ennen tuota, koska hypyt ja hyppyrata eivät kuulostaneet hyvältä yhdistelmältä kahden ensimmäisen kisan jälkeen. Sisuunnuin kuitenkin ja päätin, että mennään. Lisäksi sain kivaa kannustusta ympäristöstä, että en saisi luovuttaa. Tuloksena olikin sitten hyppyradalta virheetön suoritus ja siten ensimmäinen nollamme. Lisäksi sijoituimme kolmanneksi ja saimme LUVAn eli luokkavaihtoon oikeuttavan tuloksen. 

C-race started at 1.45 pm. I was about to leave to home before that, because the jumps and jumping did not sound a good combination after the first two races. But - I put on my finnish SISU and I decided to go for it one last time for the day. In addition, I got a nice encouragement from the others, that I should not give up. The result was flawless performance, and thus our first zero. In addition we finished third and we got LUVA which means first of three LUVAs we have to get before we can get up to 2nd class!

Lopuksi huomasin, että jätimme sitten kisakirjamme sinne. Pitää hakea se tai pyytää se sieltä tässä kisan jälkeen.

End of the day I noticed that I left my competition book at the office, so I must get it from there or ask someone to pick it up for me.

23.9.2012 OKK:n agilitykisoissa Lexien kanssa

Lähdimme Lexien kanssa kokeilemaan sunnuntaina 23.9., millaista olisi kisata oikeissa kisoissa. Tiedossa oli hyppyrata ja tavallinen 1. luokan rata. Heikkouksia meillä oli paljon, mutta menoa ja tarmoa riitti. Tosin päivän saldona oli 2 x hylkäys, ja molemmilla kerroilla ohjaaja sortui tyhmiin vikoihin. Alla videot kertokoot puolestaan tarinan. Illalla selvisi syy jaksamattomuuteen - kuume nousi kiusaamaan.

Last Sunday 23th of September I took Lexie to try out competing in real agility races. We did two tracks - one jump track and one real 1st class track. We had lots of weaknesses, but lots of speed and guts too. We got two fails and both of those times I did stupid mistakes. Here's those videos, they can speak for themself the tale. At the evening I got the answer for my weak condition - a fever.

Kiitos Annalan Tuijalle kuvaamisesta! Thank You Tuija Annala for filming us!

Hyppyrata - Jump track: HYL - FAIL

Tavallinen rata - normal track: HYL - FAIL, virheitä paljon ja ohjaaja meni laskuissa sekaisin. ;)