Kuvien käyttäminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos. Tämän blogin kuvia ei saa käyttää virtuaalikenneleissä eikä muissakaan samantyyppisissä asiayhteyksissä.
Niinhän siinä kävi, että Petri ja Viivi pääsivät viimein kolmanteen luokkaan agilityssä. Olihan se taistojen takana, mutta nyt Virpiniemessä kesäkuussa tämä tapahtui. Tuomarina oli Salme Mujunen ja aika -14,92 ja vauhti 4,47 m/s. / Finally Petri and Viivi rose to 3rd class in agility and now the real competing can start. There was some struggles, but it happened. Judge was Salme Mujunen. Winning time was -14,92 ja speed 4,47 m/s.
Siitä alkoikin kovat suunnittelut, mitä sitten, mitä lähdetään tavoittelemaan seuraavaksi. Haaveena ovat SM-kisat ja MM-karsinnat. Niillä kisoilla on tietyt vaatimukset. / Now we started planning, what next. Petri has a dream of competing in the Finnish Championships and take part in World Cup qualifiers. These competitions have their own requirements.
SM-kisoihin voi osallistua vain: / You can compete in the Finnish Championships if:
Koirakon tulee olla saavuttanut vuoden aikana 3. lk:ssa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) tuplanollatulos. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta. / A dog must reach during the next 12 months in 3rd class at least seven (7) zero results. Two of them (2) can be from the jump track. Zero results must contain at least one (1) double zero result. Zero results must be obtained from at least three (3) different judges.
MM-karsintoihin vaaditaan seuraavaa: / You can compete in the World Cup qualifiers if:
Koirakon tulee olla saavuttanut vuoden aikana 3. lk:ssa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) nollavoitto ja kaksi (2) tuplanollatulosta. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta. / A dog must reached during the next 12 months in the 3rd class for at least seven (7) zero results. Two of them (2) can be from the jump track. Zero results must contain at least one (1) zero win and two (2) double zero results. Zero results must be obtained from at least three (3) different judges.
Viime viikolla kävimme pitkästä aikaa agilitykisoissa Petrin ja koiriemme kanssa. Teemu kävi hieromassa Viivin ja Lexien kuntoon viikolla, joten oli hyvä mennä kisaamaan paikat varmoina. Nostin kesän lopulla Viivin 2. luokkaan, joten nyt Petrillä oli helppo aloittaa oma tekeminen puhtaalta pöydältä. He tekivätkin hyvää tulosta viikonloppuna. Mona kävi tiistaina tällä viikolla perusrakennetutkimuksissa - polvet, kyynärät, lonkat ja silmät. Niistä enemmän kohta. Muuten elämä Elentarion kennelissä on ollut varsin leppoisa, arkista ja koiramaista.
Last week, we went to an agility competition in Oulu with Petri and the dogs. Teemu massaged our girls - Viivi and Lexie - so they were up to the challenge. I did the last zero with Viivi, so she could move to the 2nd class, so now Petri had an easy start for making his own zeroes. He did a good job in that this weekend. Mona was checked out on Tuesday this week, the basic structure of the body - knees, elbows, hips and eyes. I'll tell more later. Otherwise, life at the Elentarion kennel has been quite ordinary and full of doggy things.
Agilitykisat - OKK 12. - 13.3.2016
Oulun Koirakerho järjesti maaliskuun kisansa viimeisenä hiihtolomaviikonloppuna. Petri oli ilmoittanut Viivin kolmeen starttiin 2 luokassa, ja minä Lexien kahteen starttiin 1 luokassa. Tuomareina oli Allan Mattsson ja Tomas Berglund. Petrin kanssa osallistuimme Allanin radoille. Lisäksi viikonloppuna kisaamassa oli myös kasvattimme Himppu (Elentarion Luthien Tinuviel). Erika ja Himppu aloittivat urakkansa 1. luokassa.
Petrin kisat olivat loistavat - 2 nollatulosta ja 1 rata pienellä virheellä. Samalla mies sai kalastettua 2 LUVAa sijoittuen hyppyradalla 2. ja perusradalla hän vei Viivin kanssa luokkavoiton. Alla radat ihasteltavaksi.
Oulu Dog Club held an agility competition on the last weekend of our ski holiday. Petri announced Viivi to three starts in 2nd class, and I took two starts with Lexie in the 1st class. The judges were Allan Mattsson and Tomas Berglund. We had the opportunity to anntend only on Allan's tracks. In addition, one of our puppies from A-litter, Himppu (Elentarion Luthien Tinuviel), attented in the competition too. Erika and Himppu began their career through 1st class .
Petri's tracks were superb - 2 zero tracks and one track with a small error. At the same time Petri got two LUVA aka results, what you need before you can compete in 3rd class. On more to go! He was 2nd in jumping course and on the basic course he was 1st. Below you can see the tracks.
Lexien kanssa meillä radat eivät sujuneet niin helposti, mutta saimme erään saavutuksen tehtyä radalla eli keinun suoritettua omatoimisesti. Aluksi kieltäydyimme sinne menemästä, mutta sitten menimme ja teimme sen omin avuin. Tätä lähdemme tehostamaan, että Lexie ottaisi oman tavan suorittaa keinu, koska vauhtia meillä on paljon.
Our competiton with Lexie wasn't that good. But if you have to find something positive, then I could say, that our swing went amazingly. It was her first time to do it on her own. Hopefully we can correct it in the future.
Erika ja Himppu saivat kasvattajan silmät kostumaan upealla hyppynollallaan. He antoivat enemmän kuin odotin. Alla video ihasteltavaksi.
Erika and Himppu did an amazing job too and got the breeder to cry out of joy. They took first zero and LUVA. They gave me more than I hoped for. Here's the track to see it yourself.
Mona ja terveystarkki 15.3.2016, Eläinsairaala Evidensia
Älkää pelästykö nimeä, koska Animagi vaihtui toiseksi Oulussa. Ella Saarenpää oli pistänyt pystyyn joukkotarkastuksen, ja ilmoittauduimme mukaan. Odotukset olivat korkealla ja jännäriä oli omistajallakin ilmassa, kun kävelin sisään ovesta. Paikalla oli muutama shelttikaverikin, jotka heti kiinnostivat. Maksupäätteellä asioinnin jälkeen aloitimme lomakeurakan. Lisäksi, koska silmätarkastus oli ensimmäisenä, piti meidän saada turrutustipat laitettua silmään. Onneksi Mona on sen verran mukava veijari, että tippojen laitto ei ollut ongelma. Neiti iloisesti tarjosi päätään ja minä tipautin tipat silmiin.
Do not be alarmed of the name, because Animagi changed its name to that one in the beginning of this year. Ella Saarenpää arranged a group audit, so we jumped right in it. Expectations were high and the owner had chills when we walked in the door. There were a few shelties there, who immediately interested our Mona. After the payment transactions, we started to fill those forms. In addition, since the eye examination was first, I had to put eye drops to Mona 3 times before going in for that examination. Fortunately, Mona is so nice critter that putting those drops in was not a problem. Miss cheerfully offered her head to me and I drip drops in her eyes.
Pian olikin meidän vuoromme astua sisään ja tutkittavaksi. Polvet käytiin lävitse ensin. Molemmat olivat hyvässä kunnossa. Ehkä toisessa oli lääkärin mielestä pientä väljyyttä, mutta ei mainitsemisenarvoisesti. Seuraavaksi vuorossa olivat silmät. Mieleeni muistui Arwenin tutkinta, kun lääkärit ihmettelivät yhdessä silmiä. Nyt kuulin ihanat sanat: "Kirkkaat silmät, ei haituvia. Ei ylimääräisiä ripsiä." Lopuksi lääkäri laittoi Monalle rauhoittavan piikin pyllyyn, että koiraneiti voitaisiin viedä lonkkakuviin tajuttomana.
Soon, it was our turn to step in and be examined. Knees were first. Both were in good condition. Perhaps the second was a bit loose, but not so much that to be mentioned. Next were the eyes. It reminded me of Arwen's examination, when the doctors were checking her eyes, and then one of them said something about oddness in her eyes. Now I heard the wonderful words: "Bright eyes, not fluffs. No extra lashes." Then the doctor gave a sedative to Mona in the butt cheek, so that the dog lady could be exported to x-ray and to hip and elbow check unconscious.
Odotusaulassa ei kestänyt kauaa, kun neiti nukahti unten maille. Lääkäri kävi koppaamassa neidin mukaansa ja vei tutkittavaksi. Siinä jännitys kasvoi huomattavasti, kun odottelimme tuloksia ja ilmoitusta, että neiti olisi heräämössä. Pian kutsu kuuluikin katsomaan unessa olevaa neitiä. Lonkkakuvat olivat hyvät ja kyynärät erinomaiset. Odotetaan vielä Kennelliiton lausuntoa. Alla kuvat tutkittavaksi.
I didn't have to wait in the lobby long, when our little one fell asleep. Then the doctor came and took our little sleeping beauty for examination. I don't remember, when have I been this nervous last time, while I was waiting for the results and notice that the lady is in the recovery room. Soon the call was made and I was able to have a look at the x-rays and our little lady in recovery room. Hip photos were good and elbows excellent. Kennel Club will give their opinion of them. Here are the pictures.
On taas tullut aika päivittää asioita tänne meidän blogiimme. Elämä on joskus hiljaista ja mitään ei tapahdu - tai tapahtuu, mutta kauhealla vauhdilla. Työkiireiden ja kaiken muun sekamelskan takia aika kuluu siivillä. Kesä on ollut hyvin rauhallista aikaa näyttelyineen ja agilitykilpailuineen. Lisäksi olemme ehtineet hieman nautiskellakin ja ottaa rennosti. Syksykin on hurahtanut ihmetellessä asioita. Kasvattajan näkökulmasta on ollut ihana seurata Monan kasvua, toisaalta oppia uutta edellisen pentueemme tyttösistä. Sheltti on upea koira - sen on huomannut tänä vuonna niin monella tapaa.
It is again time to update things from our world here to our blog. Life is sometimes quiet and nothing will happen - or happens, but with a terrible pace. Due to the pressures of work and everything else the time flies. Summer has been very restful time with some dog shows and agility competitions. In addition, we have been able to enjoy a little bit and take it easy. Autumn has been the time for wondering about things. From breeder's point of view, this time has been wonderful. I have had lots of time to follow Mona's growth, on the other hand to learn new things out of our girls from previous litter. Sheltie is gorgeous and wonderous dog - I have noticed this in so many ways.
Puheenjohtajana Pohjois-Suomen Sheltit ry:ssä
Tänä vuonna olen toiminut puheenjohtaja Pohjois-Suomen Sheltit ry:ssä. Mukanani toiminnassa ovat olleet upeat hallituslaiseni. Heidän kanssaan on ollut ihana tehdä töitä ja saan kiittää heitä paljosta. Tänä vuonna tehokkaimmaksi ajaksi voisi katsoa nimenomaan kesän ja syksyn. Keväällä teimme ns. kurssitoimintaa, ja harjoittelimme yhteistyötä hallituslaisten kanssa. Kesä meni suunnitellessa syksyä ja syksyllä toteutimme paljon. Teimme yhdessä Shetlanninlammaskoirat ry:n kanssa sivuerikoisnäyttelyn Nallikarissa, järjestimme agilityviikonlopun yhdessä kouluttajamme Iina Asunnan kanssa, järjestimme luonnetestin Haukiputaalla sekä vielä suuren suuren match show'n Oulunsalossa Kalakaverin kanssa. Mukana oli ihania ihmisiä, joiden panosta edelleen arvostan niin suuresti. Siten olenkin tässä vuoden aikana kypsytellyt mielessäni ajatusta, että voisin jatkaa ensi vuoden puheenjohtajana, jos yhdistysläiseni näin haluavat. Toimintaa olisi mukava kehittää nyt entisestään. Saada siihen pysyvyyttä ja selkeän rungon.
This year I have served as Chairman of the Northern Finland Shelties Association. With me in action there has been a spectacular board of members. With them I have had the pleasure to work with and I truly like to thank them for that. This year, the most effective period of time has been the summer and the autumn. In the spring, we made the so-called course activities and practiced the new job at hand together. Summer went into designing the autumn and in the autumn we carried out a lot. We worked together with The Finnish Shetland Sheepdog Association and did a side special exhibition at Nallikari, we organized an agility weekend, together with the trainer Iina Asunta, we organized a nature test for dogs in Haukipudas, and yet we did a great great match show in Oulunsalo with Kalakaveri. There were wonderful people, whose input I still appreciate so much. Thus, I have been thinking about it a lot, and I think that I would like to continue as chairman next year, if other members wish so. It would be nice to develop our association further - make the organization stabile and build a clear frame to it.
Mona - Susadan Freya
Mona täytti syyskuussa 1 vuotta. Niin tämä meidän neitokainen kasvaa. Täytyy sanoa, että tytöstä on kasvanut varsinainen kaunotar niin mieleltään kuin ulkonäöltään. Harmillisinta tytössä on koko, mutta se olkoot hyve, kun ajattelemme jalostuksellisia tavoitteitamme.
Mona celebrated her first birthday in September. So this is how fast our young lady grows. I must say that the girl has grown to be an actual beauty queen - in mind as in appearance. One fault which I hate is the size, but I will let it be a virtue, when we think of the breeding goals.
Kesällä kävimme Monan kanssa muutamassa näyttelyssä (Ylivieska, Oulu, Muhos), mutta meitä rankaistiin aina koosta. Se hieman jäi harmittamaan, ja siksi emme käyneetkaan kovin monessa näyttelyssä. Annamme neidin kehittyä - tosin tuskin se tuomareiden ajatus koosta muuttuu edes iän mukana. Seuraavana mielessä jalostuksellisesti tietysti silmä-, lonkka-, polvi- ja kyynärkuvaus. Jos niistä saamme vihreää valoa, alkaa todellinen metsästys poikakaverille.
In the summer we went to few shows with Mona (at Ylivieska, Oulu, Finland and Muhos), but we were always punished for our size. It was a little bit disappointed, and that why we did not do so very many shows. We let our little lady to evolve - although hardly the judges will not change their opinion about the size, even with age. The next obstacle before breeding are of course the eye, hip, knee and elbow x-rays. If we get the green light, we will begin the actual hunt for groom.
Mona aloitti syksyllä myös agilityn alkeet Petrin kanssa. Heillä tuntuu toimivan tuo yhteistyö hyvin ja Mona näyttää nauttivan siitä tekemisestä. Hieman korkeat paikat pelottavat, mutta se on ihan normaalia pienelle pennulle. Kaikkeen tottuu treenin myötä. Mona began the agility with Petri this autumn. They seem to hit it off well and cooperation works well with Mona. Our little girl seems to enjoy it. High places seems to be frightening, but it is quite normal for a small puppy. She will get used to it after time and training.
Viivi - Dash'ing Glamourous Geisha
Viivi nousi kuin nousikin 2. luokkaan kesän lopulla. Petri on yrittänyt pitkään nollaa, mutta aina se on jäänyt pienen virheen taakse (kerran jopa virheettömästä suorituksesta ei saatu nollaa). Petri on treenannut neitiä todella paljon koko kesän ja yhteistyö alkoi lopulta toimia. Harmillisesti Petri loukkasi jalkansa, ja jalka jouduttiin kipsaamaan. Tämä tarkoitti pientä taukoa kisaamisesta. Henna sitten otti ohjat käsiin ja viimeisteli kesken jääneen työnsä eli nosti neidin kakkosiin, että Petri pääsee puhtaalta pöydältä tekemään tulosta. Upeasti neiti liitelikin, vaikka hieman hakemista olikin. Ohjaajalla ei vain vauhti meinannut pysyä päällä.
Viivi rose to 2nd class at the end of the summer. Petri has been trying for a long time to get the last zero, but always there has been a little mistake on the track (once even a flawless performance was not a zero). Petri has been working out a lot with Viivi this summer, and their co-operation has developed a lot during the summer. Unfortunately Petri hurt his leg, and the leg had to be plastered for two weeks. This meant a small break from racing. Henna then took the lead and finished her unfinished work with Viivi and lifted her to 2nd class so that Petri can start from clear table. On track Viivi exquisitely flew, although there were a bit more searching that with Petri. The pilot had a hard time to keep up with the dog.
Lexie - Kråkeslottets Miss Lexus
Lexien kanssa on ollut hieman hankalaa ja taistelua, vaikkakin agilityhommat ovat hiljalleen alkaneet rullata eteenpäin. Neidistä on vaikka mihin, mutta ohjaajasta ei. Ohjaaja tuntee olonsa todella huonokuntoiseksi ja ylipainoiseksi. Haaveena olisi talvikaudella saada pois painoa. Sitten olisimme terveempi tiimi. Nyt tuntuu jotenkin, että molempien jaksaminen hidastaa meidän hommaa. Yritämme keksiä keinoja saada asia kuntoon.
With Lexie we have had a little bit difficulties and struggle, although agility has slowly begun to roll forward. Our little lady has it in her, even though the pilot does not. Pilot feels really unfit and overweight. Our dream would be during the winter season to lose the extra weight. Then we would have a healthier team. Now I feel somehow that our both endurance slows our development. We are trying to come up with a plan how we are able to win this fight.
Näyttelyissä Lexie selvisi kesällä keskinkertaisesti. ERI-linjalle pääsimme takaisin kesän viimeisissä näyttelyissä, mutta jokin Lexiessä on, mikä ei tuomareiden silmää miellytä. Sitä pyrimme nyt hakemaan. Ehkä laihduttaminen antaisi neitiin uutta eloa.
In shows Lexie survived the summer averagely. We got back to EXC-line in the last summer's exhibitions, but there seems to be something in Lexie, which doesn't meet the eye with judges. We now try to find it out, what that may be - weight, movement?
Gala ja Arwen - Elentarion Galadriel ja Arwen Undomiel
Gala ja Arwen ovat koko kesän juosseet mukanamme agilitytreeneissä. Kehitystä on tapahtunut, vaikkakin takapakkiakin on tullut. Saimme molemmille talvitreenipaikankin, joten olemme nyt kehittyneet huomattavasti. Arwen ja Petri ovat loistavia, samoin Hennalla ja Galallakin on alkanut luistaa homma. Tytöt kehittyvät valtavasti koko ajan. Heidän luontaisia vaistojaan moneen asiaan on ihana seurata. Toisaalta molemmilla heistä on todella kylmä pää moneen asiaan eli mikään ei kauheasti pelota kumpaakaan. Galan bravuureita on irtoaminen. Kun Lexie on kiinni aina ohjaajassaan, Gala on ihan päinvastoin. Voin sanoa kentän toiselta laidalta puomin ja neiti juoksee sinne. Aika hienoa?
Gala and Arwen have run throughout the summer with us in agility training. We have made a lot of progress, although there have been few setbacks. We got groups for both in winter training, so we have now evolved considerably. Arwen and Petri are great, as well Henna and Gala have found the same language. Girls develop tremendously all the time. Their natural instincts to many things is wonderful to follow. On the other hand both of them are very cool-headed. There are not so many things they are afraid of. Gala is good at independent work. When Lexie is close or near the pilot, Gala is just the opposite. I can say from the other side of the track "a bridge" and Gala runs and does it. Sounds great, does it?
Arwen osoitti liitotaitoja tuossa aikaisemmin syksyllä. Petri ja Arwen harjoittelivat A-kontaktia. Arwen juoksi A:n muutaman kerran ylitse normaalisti, mutta sitten alkoi neiti hieman kuumentua. Seuraavaksi A juostiin vauhdilla, ponkaistiin korkeimmalta kohdalta ilmaan niin, että liito jatkui n. 2,5 metrissä kauas A:sta. Alas tultiin tietysti vetovoiman mukaisesti, ja säikähdimme Petrin kanssa molemmat, että neiti hajottaa itsensä. Niin ei käynyt, vaan A:lle piti päästä uudelleen. Reikäpääksi ristimme meidän pienen mustan tyttösemme.
Arwen showed off her flying skills in the autumn. Petri and Arwen practiced the A-contact. Arwen did the A over a couple of times normally, but then she started run a bit hot. Next time she speeded up the A, and then at the highest point of the A, she jumped in the air, so that she continued to fly in the air - about in 2.5 meters - away from the A. Then she dropped down from there, and we were both startled with Petri that she must have broken something when she hit the floor. This did not happen, but she went towards A like nothing happened. We christened her "reikäpää" - our little flying black girl.
